|
|
Enkelin lauma ⇔ Veren lauma ⇔ Laumattomat
Veren lauman tarinat
Muistathan huomioita oikeinkirjoituksen?
Puheet tulevat lainausmerkkien(") sisään, esim. "Hei", naukaisin.
Kyllä, tuohon tulee pilkku. Jos päättyisi huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin, olisi näin:
"Hei!" huudahdin.- Eli siis seuraava sana tulee pienellä, ellei ole erisnimi, pilkkua ei tässä tapauksessa tule.
Ajatukset joko lainausmerkkien(") tai 'tähtien'(*) sisään! *Olisipa jo ruokaa!* ajattelin.
"Olisipa jo ruokaa!" ajattelin mielessäni.
Kun lainausmerkkejä käyttää, on hyvä kertoa, että ajattelee mielessään yksin itsekseen.
Tarinoiden tulisi olla mielellään yli kymmenen rivin pituisia, lyhyemmät hyväksytään, muttei niistä saa pisteitä!
Jos tuot petoeläimen jonkun lauman reviirille, muistathan ilmoittaa siitä, Tarinat-osion etusivu on sille erityisen hyvä paikka.
| Nimi: Jana |
18.12.2015 21:32 |
Avasin jäänsiniset, kylmät silmäni hitaasti auki. Nostin pääni ja haukottelin niin että suuret, valkoiset hampaani näkyivät. Vilkuilin pesään, henkivartioiden pesään. Virnistin itsekseni tyytyväisenä. Ajatella!Olin johtajan henkivartia. Ravistin hieman päätäni kunnes nousin ylös. Venytin etutassujani pitkälle eteen ja kävelin sitten ulos pesästä. Aurinko ei ollut konnolla vielä noussut vaan nousi puiden takaa. Haukottelin uudestaan ja vilkaisin leiriin. Se oli tyhjä ja autio lukuun ottamatta Ruotoa ja Ruuta jotka mutustelivat hirven vasaa. Jolkottelin rivakasti tuoresaaliskasalle ja nappasin jäniksen. Kävelin urosten luokse ja istahdin heidän eteensä.
"Huomenta, Jana", Ruu mutisi suu täynnä lihaa.
"Huomenta", murahdin ja laskeuduin makuulle.
"No miltäs tuntuu olla johtajan henkivartia?" Ruoto kysyi.
"Mukavalta. Olen kiitollinen että olen jo aikuinen. En jaksanut koko aikaa totella teitä", murahdin ja haukkasin jänistä.
"No emme mekään aina jaksaneet totella muita", Ruu murahti.
"Niin. Olihan se aika rasittavaa olla oppilas", Ruoto murahti.
"No mitäs teet nytten Jana?" Ruu kysyi.
"Aijon mennä kouluttamaan Darkia ja Timanttia. Sitten syön ja vien Micalle ruokaa sekä putsaan hieman pesiä", murahdin.
"No sinulla on kyllä pitkä päivä edessäsi", Ruoto murahti.
"Niin on", vastasin ja haukasin viimeisen palan jänistä.
Nuolin vielä luut tarkasti kunnes nousin ylös. Kaivoin kuopan maahan ja hautasin luut sinne. Heilautin uroksille heipat hännälläni ja otin sitten tuoresaaliskasasta sepelkyyhkyn. Jolkottelin hyödyttömien pesälle ja tiputin linnun Mican eteen. Naaras nyökkäsi kiitollisena ja rupesi syömään. Kävelin ulos pesästä ja suuntasin kohti oppilaitten pesää. Työnnyin sisälle pesän pienestä aukosta. Näin kuinka Timantti ja Dark nukkuivat sikeästi pesissään.
"Ylös!" haukahdin.
"Hä mitäh?" Timantti kysyi.
"Ylös!" toistin.
Timantti pomppasi nopeasti ylös ja Dark myös.
"Te etanat saatte luvan tulla mukaani partioon ja metsälle!" murisin.
"Ei näin aikaisin!" Dark valitti.
"Liikkeelle! Ja tuosta hyvästä saatte auttaa minua siivoamaan pesät", murahdin ja jolkottelin ulos pesästä.
Timantti ja Dark tulivat rivakasti pesästä ulos ja tallustivat mukanani leirin suuaukolle. Työnnyin ulos ja nyökkäsin vartioille. Kävelimme metsään haistellen ilmaa.
"No? Haistatteko mitään?" kysyin.
"Minä haistan sinut", Dark haukahti.
"Ei minua tyhmä!" murahdin.
"Minä haistan sepelkyyhkyparven", Timantti mutisi.
"Hyvä. Mennään", murahdin.
Jolkottelin metsässä. Lunta ei satanut ja aurinkokin oli ruvennut nousemaan kunnolla. Haistelin ilmaa vielä kunnes pysähdyin ja vilkaisin oppilaisiin. Kyyristyin ja tupesin hiipimään eteenpäin.
"Eihän näin voi liikkua!" Dark huudahti.
Mulkaisin tuota mutta liian myöhään. Linnut lennähtivät imaan ja katosivat näkyvistä. Nousin ylös ja kävelin Darkin luokse.
"Opettele kävelemään!" huudahdin ja loikkasin uroksen päälle.
"Sinne meni mahdollisuus saada ruokaa", murisin.
"No aivan sama. Hommataan uutta", uros murahti.
"Nokun ei sitä noin vain hommata", murisin.
"No hanki itse oma ruokasi", uros murisi.
Nyt suutuin! Tartuin oppilaan niskanahasta ja riuhtaisin sitä. Dark vingahti ja lähti juoksuun. Virnistin ja vilkaisin Timanttia.
"Dark!" naaras huudahti.
"Anna mennä", murahdin ja lähdin kävelemään takaisin kohti leiriä.
Timantti seurasi minua surullisesti. Murahdin ja lähdin jolkottelemaan narskuvassa lumessa eteenpäin.
//Jatkan itse |
Vastaus:
20 kp
Huolimatta parista huolimattomuuspilkkuvirheestä, aivan ihana tarina!
~Liekki |
|
| Nimi: Jana |
17.12.2015 08:45 |
Tunsin kuinka joku tökki minua kylkeen. Olin tottunut siihen. Eilen se oli Roson tassu, suuri tassu ja karkeat polkuanturat olivat raapineet turkkiani. Tällä kertaa se ei ollut tassu. Mikä sitten? Häntä? Kuono? Olin aivan rättiväsynyt. En jaksanut nostaa edes korvaa tai heilauttaa häntää. Eilinen lumipyry oli ollut kamala. Olin valvonut pitkään ja vartioinut jääkylmässä lumihangessa pitkät tovit. Kylkeen tökkiminen vain jatkui. En kestänyt tai jaksanut sitä enää. Nostin korvani luimusta ja nytkäytin vasenta korvaani. Tökkiminen loppui kuin seinään. Huoksisin syvään ja laskin korvani alas, luimuun. Huiskin hännälläni sivuille vihaisesti ja rupesin avaamaan silmäluomiani. Ensiksi silmiini osui kirkas valo. Sitten kaikki hämärtyi sillä suljin silmäni. Avasin ne taas ja tällä kertaa suuriksi. Edessäni olivat lumiset, valkoiset tassut. Tassun olivat suuret ja voimakkaat. Mietin hetken ja tajusin sitten että susi oli Ruoto. Huokaisin ja nostin pääni. Lihakseni niksahtelivat ja naksahtelivat niskassani kun venytin sitä. Murahdin vihaisesti Ruodolle ja porasin jäänsinisen katseeni uroksen katseeseen. Ruoto murahti.
"On jo aamu ja sinä nukut", uros murisi.
"Kukaan ei estä minua nukkumasta, rotan raato", murahdin.
"Minä estän ketunläjä", uros haukahti.
"Yritäppä estää niin saat tuta hiirenaivo", murisin.
"Estänkin. Timantti tarvitsee koulutusta ja Dark myös, mutta sinä vaan nukut, hiiren papana", uros murisi.
"No minä menen kouluttamaan Timanttia sitten variksen raato", murahdin.
"Itse olet", Ruoto murisi ja harppoi pois.
Virnistin ja vilkaisin pesää. Kukaan ei ollut siellä. Huokaisin ja nousin ylös. Venytin kaulaani ja sitten etutassujani. Sitten ravistin turkkini nenästä hännänpäähän. Jolkottelin sen jälkeen pois sammaliltani. Työnsin pääni ulos pesästä ja työnsin sen samantien sisälle pesään. Kirkas auringon valo häikäisi silmäni ja sai minut hetkeksi sokeaksi. Ravistelin päätäni ja kävelin ulos pesästä. Olin törmätä ohi kävelevään Kiraan. Murisin uhmaavasti ja kävelin sitten tuoresaaliskasalle. Poimin kuopasta jäniksen ja istahdin syömään sitä. Pureskelin ahnaasti jänistäni kunnes tunsin katseen selässäni. Vilkaisin ja näin Ruun takanani.
"Haluan syödä rauhassa", murisin.
"Selvä", uros haukahti ja lähti pois.
Pureskelin ahnaasti loput jäniksestä kunnes lähdin Timantin luokse. Oppilas tuli ulos hyödyttömien pesästä.
"Mennään harjoittelemaan", haukahdin ja työnnyin ulos leiristä.
Nyökkäsin vartioille ja vilkaisin taakseni että Timantti tulisi.
//Toivottavasti tuli tarpeeksi pisteitä että Jana pääsee johtajan henkivartiaksi |
Vastaus:
14 kp
Tuli! Onnea uudelle johtajan henkivartijalle!
~Liekki |
|
| Nimi: Jana |
16.12.2015 20:57 |
Tunsin kuinka iso tassu tökki minua lapaluuhun. Karkeat ja suuret polkuanturat raapivat turkkiani. Tunsin kuinka märkä tassu oli ja siinä oleva kylmä vesi valui turkkiini ja sai minut havahtumaan. Höristin korviani hieman enemmän ja kuulin kuinka joku hengitti raskaasti yläpuolellani. Haistelin ilmaa ja haistoin Roson. Avasin silmäni ja huiskautin häntääni. Nostin pääni ja näin Roson läähättävän kuin puolikuollut susi. Sotilaan turkki oli litimärkä ja luminen.
"Mikä on niin tärkeää että minut täytyy herättää?" kysyin kylmällä äänellä.
"Enkelin lauma on käynyt metsästämässä reviirillämme", susi murahti.
"Oliko muuta?" kysyin.
"Ja en suosittele tulemaan ulos. Siellä on kauhea lumimyrsky", Roso haukahti.
"Lähden ulos silloin kun huvittaa", murahdin ja pörvistin turkkini suojaksi kylmältä viimalta.
"No oma valintasi", narttu haukahti.
"Niin on", murahdin ja ravistin päätäni.
Roso tuhahti ja käveli sammalpedilleen. Narttu rupesi nuolemaan märkää ja lumista turkkiaan. Nuolaisin nopeasti tassuani ja nousin sitten istumaan. Suuret ja vahvat lihakseni rusahtelivat ja naksahtelivat. Huokaisin helpottuneesti ja venytin kaulaani ylöspäin. Nousin sen jälkeen ylös ja venytin etutassuni pitkälle eteen. Lopuksi ravistelin turkkini nenästä hännänpäähän. Jolkottelin sotilaitten pesän suuaukolle ja työnsin pääni ulos. Suuri tuulenpuuska paiskahti poskeeni. Ravistin päätäni ja työnsin sen takaisin pesän sisälle.
"Joko älysit?" Roso kysyi takaani.
Tuhahdin ja työnnyin ulos pesästä. Suuri tuulenpuuska riepotti minua hetken kunnes pysyin aloillani. Lunta satoi aivan älyttömästi. Vilkaisin leiriin ja näin kuinka autio se oli. Kävelin hitaasti johtajan pesälle ja työnnyin sisälle ilman lupaa. Kynsi istui sammalillaan ja tuijotti pesän suuaukkoa jossa seisoin.
"Mitä asiaa?" uros kysyi.
"Tarjoudun vartioon", murahdin.
"No jos otse haluat häntäsi jäädyttää niin selvä", uros haukahti.
"Tiedän kyllä oikein hyvin minkälainen ilma ulkona on", murahdin ja käännyin.
Työnnyin ulos pesästä ja olin vähällä kaatua. Tuuli paiskasi minua edes taas ja näköetäisyyskin oli huono. Kävelin raskain askelin lumessa kunnes saavuin leirin sisääntuloaukolle. Työnnyin ulos ja näin kuinka Ruu ja Ruoto olivat vartiossa.
"Ruu? Kumpi on ollut pidenpään vartiossa?" kysyin.
"Minä", Ruu vastasi.
"Selvä. Tulen tilallesi", murahdin.
"Oletko varma?" uros kysyi.
"Tiedän kyllä mitä teen", murahdin ja astelin Ruun paikalle.
Uros nousi seisomaan ja käveli leiriin sisälle. Istahdin hyiseen maahan ja jäin katselemaan ympärilleni. Ruoto katseli tarkkaavaksesti ympärilleen. Lunta satoi aivan kamalasti ja tippui puista. Jäänsiniset silmäni vilkuilivat ympärille kunnes pysähtyivät. Huomasin kahden suden hahmon edessämme. Murisin uhkaavasti ja pörhistin turkkini kunnes huomasin susien olevan Dark ja Kuro. Huokaisin ja nyökkäsin molemmille.
"Kamala ilma!" Dark valitti.
"Ole nytten hiljaa ja mene!" Kuro komemsi.
Sudet työntyivät leirin suojaan. Huokaisin ja jatkoi vartiointia. Aijoin olla silmä terävänä sillä Enkelin lauma oli käynyt varastamassa riistaa meiltä!
Kalisutin hampaita yhteen ja tärisin. Olin ollut todella pitkään vartiossa. Lumisade oli hieman hemlittänyt niinkun myös tuuli. Vilkaisin Kippuraa joka oli tullut vahtiin Ruodon tilalle.
"Jana! Minun vuoroni vartioida", Roson ääni haukahti.
"K-kiitos", murahdin.
Nousin ylös ja työnnyin sisälle leiriin. Olin aivan märkä joka paikasta. Kävelin tuoresaaliskasalle ja poimin sieltä jäniksen ja oravan. Kävelin sotilaiden pesälle ja työnnyin sisälle. Kävelin sammamilleni ja tiputin ruokani maahan. Ravistin märän turkkini ja istahdin. Söin ruokani nopeasti ja siirsin luut syrjemmälle. Lämpö oli alkanut virrata minussa. Huokaisin ja ravistin itseni nenästä häntään uudestaan. Istahdin takaisin sammalille ja lopulta laskeuduin makaamaan niille. Laskin pääni tassuilleni. Huokaisin syvään. Laskin silmäluomeni ja luimistin korvani. Nuoleskelin pari kertaa huumiani kunnes nukahdin.
//Toivottavasti tuli jonkun pitunen |
Vastaus:
23 kp!
No todellakin tuli!
~Liekki |
|
| Nimi: Jana |
16.12.2015 15:08 |
Pieni harmaanruskea otus rapisteli kuusen neulasten seassa lumihangessa. Olin jähmettynyt paikoilleni. Ensin yksi askel, sitten toinen... Pikkuhiljaa saavutin hiirtäni. Minä tiesin että turkkini oli osittain musta ja näkyisi lumen keskellä liiankin hyvin. Yksikin liian voimakas tai liian äkkinäinen liike saisi hiiren pakenemaan koloonsa. Pysähdyin hyppyetäisyydelle ja tuijotin otusta silmät viiruina. Sydämmeni takoi innosta vasten rintaa. Luulin hiiren kuulevan sen, mutta se ei kuitenkaan kuullut. Hiiri liikahti hirman eteenpäin haistellakseen ympäristöä. Sen pieni, musta kuono haisteli kylmää ilmaa ja sitten se huomasi minut. Tajusin hetkeni koittaneen ja loikkasin hiiren päälle. Hiiri kuitenkin oli jo luikahtanut pesäkoloonsa kuusen juurien alle.
"No voihan jetunläjä", kirosin. "Se oli niin lähellä", murisin.
Kuulin lähellä olevan puun takaa naurahduksen. Murahdin kun Ruoto asteli esiin virne kasvoillaan.
"Yritätkö olla kissa?" uros kysyi.
"En. Yritin saada edes jotain saalista", murisin. "Tänään en ole saanut mitään", haukahdin.
"No huomenna on uusi päivä", uros haukahti.
"Niin", vastasin ja vilkaisin taivaalle.
"Ensimmäiset tähdetkin rupeavat tuikkimaan", uros murahti.
"Totta", murahdin.
"Mennään", uros murahti.
Kylmä tuuli puhalsi turkkini läpi ja heilutti puita.
"Palataan nytten leiriin. Alkaa olla pyöhä", uros haukahti. "Voit yrittää vielä, mutta älä pitkään", uros murisi.
"Sinähän et minua määrää", murahdin ja käänsin selkäni urokselle.
Käänsin katseeni ja näin kuinka Ruoto oli kaikonnut näköpiiristä. Huokaisin ja kyyristyin uuteen piiloon odottamaan hiirtä. Se olisi varmasti pienin annos tuoresaaliskasassa mutta oli se sentään jotain.
Olin odottanut jo pitkään ja tuntui että hiiri ei tulisi ulos ikinä. Hytisin hieman paikoillani mutta pidin katseeni silti tiukasti kolossa. Minun teki kyllä mieli luovuttaa. Huomenna on uusi päivä, Ruoto oli sanonut. Huokaisin syvään ja nousin seisomaan. Jalkojani kramppasi ja pakotti. Vilkaisin koloon ja siellä liihkahti. Silmäni nauliutuivat kolon suulle. Siinä se oli, hiiri tunki kuononsa kolon sisältä ulos ja katseli ympärilleen. Se ei havainnut minua. Laskeuduin vaanimis asentoon hitaasti ja hiljaa. Hiiri laski päänsä lumihankeen ja kaiveli lumen alta jotain. Hengitykseni oli salpaantunut, mutta nyt olin varma jokaisesta liikkeestäni. Saalis oli keskittynyt muuhun- nyt! Ponkaisin takajaloillani ilmaan. Tunsin pienen otuksen tassuni alla. Laskeuduin antamaan kuoleman purauksen, mutta ei. Joku raskas tönäisi kylkeeni ja kaaduin maahan. Nostin pääni raivoissaan ja näin Kiran joka roikutti kuollutta hiirtä suustaan. Minun saalistani.
"Kappas. Mites tässä näin pääsi käymään?" naaras kuhersi suussaan hiireni. "En huomannutkaan sinua", naaras virnisti.
"Anna se tänne", murisin. "Se on minun!"
"Tämähän on vain kuollut hiiri", naaras haukahti.
Nousin ylös salaman nopeasti ja loikkasin Kiran päälle. Raapaisin tuota poskeen ja nappasin hiiren maahan suuhuni.
"Kaikkea sitä tekee yhden hiiren eteen", naaras murahti ja nousi ylös.
Tuo ravisti kaiken lumen päälleni.
"Painu muualle", murisin uhmaavasti.
"Niin painunkin", naaras haukahti ja juoksi metsään.
Huokaisin syvään ja lähdin jolkottelemaan kohti leiriä. Kun olin leirin suuaukolla näin Kiran. Murisin ja työnnyin sisälle leiriin. Loikin tuoresaaliskasalle ja pudotin hiiren sinne. Otin itselleni jäniksen ja kävelin sotilaiden pesälle sisään. Istahdin sammalilleni ja rupesin syömään ruokaani.
//Tuli vähän outo XD |
Vastaus:
19 kp!
~Liekki |
|
| Nimi: Jana |
14.12.2015 22:23 |
//Kiitos paljon kehuistasi Liekki!
Istahdin Kynnen eteen ja luimistin korvani.
"Mikä sinut tänne taas toi?" uros murisi.
"En oikein tiedä... Aika monikin asia", murisin.
"No kakista ulos vai oletko syönyt niin ison palan lihaa että se on jumittunut kurkkuun?" uros virnisti.
"En ole! Mutta siis mitä teemme jos Enkelin lauma hyökkää tai varastaa riistaamme?" kysyin.
"No rauhoitu nytten! Mutta en usko että teemme mitään", uros murahti.
"Jaa no selvä sitten", murahdin ja nousin ylös.
"Ainiin kävin rajalla mutta en haistanut ketään tai mitään", murahdin.
"Hyvä", uros vastasi.
"Ja sitten, niin menen nytten vaihtamaan sammalet. Vaihdan myös sinun sammalesi tai putsaan", murahdin.
"Selvä. Vaihda nytten", uros haukahti.
"Selvä", vastasin ja tassuttelin uroksen luokse.
Kynsi jolkotteli vierestäni ylväästi ulos pesästä. Huokaisin ja murahdin. Tassuttelin sammalten luokse ja haistoin niitä. Nostin nopeasti pääni ylös ja vilkaisin Kynnen suuntaan.
"Suosittelen sinun käyvän myös pesulla joessa", murahdin.
"Mitä?" uros kysyi.
"Kuulit kyllä", murisin ja virnistin.
Istahdin ja rupesin putsaamaan sammalia jitka lemusivat kuin rotan raato.
*Tarvitsen hajuste kukkia ja yrttejä joita ei kyllä talvella ole*, ajattelin.
Iskin hampaani sammaliin ja käännyin. Jolkottelin ulos nopeasti ja rivakasti. Yritin tukkia nenäni hajulta mutta turhaan. Työnnyin ulos leiristä. Nyökkäsin vartioille jotka loittonivat minun vierestäni.
"Kenen sammalet nuo ovat!" Kippura kysyi.
"Eivät kenenkään!" Kynnen ääni karjaisi.
Naurahdin ja kaivoin lumeen kuopan. Tiputin sammalet kuoppaan ja hautasin ne. Kynsi tuli luokseni ja murisi.
"Jos kerrot kellekkään tapan sinit!" uros murisi korvaani.
"Joku kyllä vielä huomaa", virnistin ja jolkottelin takaisin leirin suuaukolle.
Käännyin ja näin kuinka Kynsi jolkotteli muristen pois metsään. Käänsin pääni Kippuralle ja Rosolle. Virnistin.
"Ne olivat Kynnen", murahdin ja työnnyin sisälle leiriin.
"Älkää kertoko Kynnelle", murahdin nauraville laumalaisille.
"Emme", Kippura haukahti.
Nyökkäsin ja työnnyin sitten leiriin. Virnistin itsekseni ja kävelin sotilaiden pesälle. Työnnyin sisälle ja otin tyhjältä pediltä sammalet suuhuni. Käännyin ja työnnyin ulos pesän aukosta. Tassutin sisälle johtajan pesään.
*Täällä todellakin haiskahtaa*, ajattelin.
Tiputin sammalet oikealle paikalle ja rupesin siistimään niitä. Kun olin valmis nousin ylös ja lähdin. Jolkottelis saaliskasalle ja poimin sieltä jäniksen. Veltto ruumis roikkui suustani kun kannoin sitä Kynnen pesälle. Työnnyin sisälle ja laskin jäniksen sammalpedin viereen. Käännyin ja lähdin pois pesästä tyhjentämään muita pesiä.
*Toivottavasti ne eivät löyhkä samalla tavalla*, ajattelin.
Työnnyin hyödyttömien pesästä ulos. Aurinko oli jo laskemassa. Olin pessyt ja puunannut jokaisen pesän ja vielä vienyt Micalle ruokaa. Jolkottelin tuoresaaliskasalle kunnes kuulin hurmuisen karjunnan:
"Jana!" Kynnen ulvominen sätkäytti minut.
Nistin pääni ja näin kuinka litimärkä johtajamme oli saapunut leiriin. Virnistin kunnes näin tuon juoksevan luokseni. Uros kaatoi minut selälleni ja rupesi murisemaan. Tuhahdin ja potkaisin tuon mahaan. Uros vingahti ja pääsin livistämään tuon hampaista.
*Arka paikka*, virnistin.
Sitten Kynsi käveli luokseni ja murisi korvaani.
"Tällä kertaa säästyt hengissä mutta seuraavalla kerralla kun kuuken sinun puhuvan hajustani nyljen sinut!" uros haukahti.
*Niin varmaan*, ajattelin.
En sanonut mitään vaan katsoin johtajaa kylmästi.
"Nyt pesässäsi ei ainakaan haise kuollut rotta", virnistin ja kävelin sotilaitten pesälle.
Työnnyin sisälle ja ravistin turkkini kuivaksi. Istahdin sammalilleni ja rupesin nuolemaan turkkiani.
//Toivottavasti tuli edes jonkun pituneXD
|
Vastaus:
22 kp!
Olit ansainnu ne:D
~Liekki |
|
| Nimi: Jana |
14.12.2015 20:12 |
Avasin jäänsiniset, kylmät silmäni kauhuissani. Vilkuilin ympärilleni mutta en nähnyt kuin susien nukkuvia kehoja. Nostin pääni tassuiltani ja höristin korvani. Olin kuullut hirmuista kirjuntaa ja vikinää. Haistelin ilmaa. Nousin ylös väsyneesti ja kömpelösti. Ravistin turkkiani ja vilkaisin vieressäni nukkuvaa Ruotoa. Murahdin ja nuolaisin vielä rintakehääni. Jolkottelin hiljaa ulos pesästä. Työnnyin ulos pimeyteen. Kylmä tuulenpyörre paiskoi puita ja niista tippui lunta. Ajattelin että näin vain turhaan unta jossa jotkut kirkuivat. Murisin tyytymättömästi ja kävelin kohti leirin sisääntuloaukkoa. Vilkaisin alokkaitten pesälle päin ja virnistin tyytyväisenä että enenää ollut siellä. Pysähdyin sisääntuloaukolle ja haistelin vielä ilmaa. Vilkaisin taivaalle ja näin kuinka kirkkaat tähdet tuikkivat ja pieni kuunsirppi hehkui. Laskin pääni ja työnnyin ulos leiristä. Vartiossa olivat Ruu ja Kira. Murahdin molemmille ja jatkoin sitten matkaani norskuvassa lumessa. Olin päättänyt lähteä kävelemään ja merkkaamaan rajoja mieleni tyhjentämiseksi. En ollut saanut unta melkein koko yönä. Olin miettinyt ainoastaan mitä Enkelin lauman johtaja on päättänyt tehdä. Jolkottelin suuren kuusen alta kukkes tunsin ison painon selässäni. Tömähdin maahan ja näin kuinka tuulen vire puistatti puusta lunta päälleni. Tuhahdin ja kömmin lumikasan alta pois. Puistelin lumen pois turkistani ja jatkoin kävelyäni kunnes saavuin rajalle. Rupesin merkkaamaan sitä kunnes olin valmis. Käännyin ja loikin kojti leiriä. Isot tassuni upposivat lumeen ja lumi työntyi polkuanturoitteni väliin. Pysähdyin ja ravistin turkkiani kunnes jatkoin matkaani. Jolkottelin lopun matkaa kunnes saavuin leirin suuaukolle. Nyökkäsin vartioille ja jatkoin sitten matkaani. Tähdet olivat ruvenneet häviävään taivaalta ja aurinko oli ruvennut nousemaan. Haukottelin ja jolkottelin sotilaiden pesälle ja olin vähällä törmätä Ruotoon. Nyökkäsin ja työnnyin uroksen ohitse. Kävelin sammalpedilleni ja istahdin. Rupesin pesemään turkkiani. Karkea karvani viilteli hieman kieltäni mutta en välittänyt. Karvaani irtosi ja jäi kieleni kiinni. Kakosin hiukan karvojani. Kun olin nuollut itseni laskeuduin makuulleni pedilleni. Laskin pääni tassuilleni ja suljin silmäni. Yritin saada unta mutta turhaan. Kääntyilin ja vääntyilin mutta ei. Lopulta nousin ylös, ravistin turkkini ja kävelin muristen ulos pesästä. Kuro tuli juuri ulos varajohtajan pesästä ja venytteli. Dark puolestaan käveli Timantin kanssa hyödyttömien pesälle. Vilkuilin hetken ympärilleni kunnes tunsin pistävää kipua mahalaukussani. Mietin hetken kunnes tajusin että en ollut syönyt pitkään aikaan. Kävelin tuoresaaliskasalle ja poimin sieltä jäniksen. Kävelin hieman syrjemmälle ja istahdin nauttimaan ruuastani. Pureskelin jänön hetkessä ja jaljelle jäivät vain luut ja pari vaivaista karvapalleroa. Nousin ylös ja venytin etutassuni pitkälle eteen. Luimistin korvani ja murahdin helpotuksesta. Nousin ylös ja kävelin jonnekkin. Yllättäen tassuni johtivat jojtajan pesälle. Taas... Pyysin lupaa tulla sisälle. Työnnyin sisälle pesään ja istahdin Kynnen eteen.
//Jatkan itse |
Vastaus:
14 kp!
Juu, pari pilkkua puuttui, muttei se haittaa.
~Liekki |
|
| Nimi: Jana |
13.12.2015 20:38 |
Työnnyin ulos johtajan pesästä. Puistelin päätäni vihoissani ja mietin mitä voisin tehdä. Päätin mennä partioimaan rajaa. Jolkottelin ulos leiristä ja olin vähällä törmätä Ruun johtamaa partiota. Uroksen takana oli Kippura ja Timantti. Ruun suusta roikkui jänis joka haisi Enkelin laumalle. Murahdinja paljastin hampaani.
"Täällä ei näköjään ole kunnon apajia", murisin.
"Ei. Emme löytäneet kun pari jänistä. Päätimme siis vierailla Enkelin lauman reviirillä", Ruu murisi.
"No se selittää märät turkit", virnistin.
"No minä menen partioimaan rajan. Jos vaikka Enkelin lauma aikoo kostaa", murisin.
"Hyvä idea", Kippura haukahti.
"Kiitos, Jana", Ruu haukahti.
"Ei tarvitse. Menen nytten", virnistin ja kävelin muitten ohi.
"Muuten Jana? Voin tulla mukaan", Timantin ääni haukahti.
"En vaaranna muita", vastasin tuimasti.
En enää vilkaissut muita vaan jolkottelin kylmässä lumessa eteenpäin. Kuulin kuinka muut työntyivät sisään leiriin, mutta yksi ei. Käännyin ja näin Timantin. Pudistin päätäni ja jatkoin kävelyäni. Kuulin kuinka Timantti työntyi leiriin sisälle. Huokaisin ja jatkoin matkaani metsässä. Ohitin monet kuuset kunnes saavuin joelle. Haistelin tarkkaavaisena ilmaa, mutta en erottanut mitään hajuja. Huokaisin ja laskin pääni maahan nuuskiakseni. En haistanut sielläkään mitään joten jolkottelin eteenpäin joen viertä. Haistelin uudestaan, mutta päätin lähteä parin merkkauksen jälkeen kohti leiriä.
*Toivottavasti eivät hyökkää*, ajattelin.
*Tai jos hyökkäävät, puolustan henkeni edestä*, ajattelin ja murisin itsekseni.
Jolkottelin puitten lävitse norskuvassa lumessa.
*Onneksi minulla on tuuhea turkki*, ajattelin.
Loikin lopun matkan eteenpäin kunnes saavuin leirin suuaukolle. Kippura ja Puna vartioivat tarkasti sisääntulo aukkoa.
"No? Näkyikö mitään?" Kippura kysyi.
"Ei. Ei hajua, ei jälkeä, ei niin mitään", murisin.
"Hyvä", Puna haukahti.
"Mutta uskon että he ovat kertoneet johtajalle ja he suunnittelevat jotain", murisin.
"Niin. Toivottavasti emme joudu taistelemaan", Ruodon ääni murisi sisääntulo aukosta.
"Taistelemme jos on pakko", murisin.
"Niin", Ruoto vastasi.
"Emme ole mitään hiirulaisia! Taistelemme jos on pakko! Vai? Oletko sinä hiirulainen?" Puna irvaili Ruodolle.
"Enkä ole! Taistelemme jos onpkko!" uros murisi.
"No lopetetaan nytten kiistely!" Kippura haukahti.
"No jos jatkatte niin en ainakaan aijo liittyä", vastasin ja työnnyin Ruodon ohitse sisälle leiriin.
Timantti työntyi juuri ulos hyödyttömienpesästäja näki minut. Narttu ravasi luokse ja viuhkoi villisti hännällään.
"Mica on tänäön hiemankörttyisä", narttu tuhahti.
"No onhan hän jo aika vanha", murahdin ja nytkäytin korvaani.
"No entä miten reissu meni?" Timantti kysyi.
"Ei mitään jälkeä", murahdin tyytyväisenä.
"No hyvä. Mutta tuota minun on nytten mentävä", Timantti sanoi ja käveli ulos leiristä.
Huokaisin kunnes kävelin etsimään Kuraa. Vilkuilin ympäri leiriä kunnes näin uroksen tulevan johtajan pesästä ulos. Loikin Kuran luokse ja heilautin häntääni.
"En haistanut mitään tai nähnyt", murisin.
"Sitten voitkin mennä lepäämään", uros murahti.
Nyökkäsin ja kävelin sotilaiden pesälle. Työnnyin sisälle ja tassutin sammalilleni. Laskeuduin makuulleni ja yritin saada unta... |
Vastaus:
19 kp!
~Liekki |
|
| Nimi: Jana |
12.12.2015 13:58 |
Nousin ylös lumisesta maasta. Ravistin pöyheän turkkiin ja vilkaisin Ruotoa joka oli tullut äskettäin vartion. Vilkaisin häntääni joka oli aivan litimärkä lumesta. Irvistin ja kävelin sitten Ruodon luokse. Uros vilkaisi minua ja sitten häntääni.
"Menen leiriin", murahdin.
"Muista pyytää joku tilallesi", uros haukahti.
"Selvä", vastasin.
Huiskautin märkää häntääni kerran niin,että ne lensivät Ruodon naamalle. Virnistin ja kävelin sitten pois. Kuulin kuinka uros ja murisemaan yksin. Naurahdin ivallisesti ja kävelin sitten Kuran luokse sillä hän sattui ensimmäiseksi silmääni.
"Kura? Menetkös vartioimaan leiriä?" kysyin.
"No jaa. Kai voin", uros murisi.
"Hyvä. Ruoto odottaakin sinua", murahdin.
"Okei", uros haukahti.
Heilautin märkää häntääni Kuran naamalle. Uros näykkäsi minua vihoissaan ja talsi sitten pois. Huokaisin ja kävelin tuoresaaliskasalle. Poimin sieltä ison jäniksen ja istahdin syömään. Kun olin syönyt nuolin huuleni ja nousin istumaan. Vilkaisin leiriin.
*Mitä voisin tehdä?* ajattelin.
Huokaisin ja tassutin jälleen kerran johtajan pesälle.
"Kynsi?" kysyin.
"Sisään", uros murisi.
"Huoh. Anna minulle tehtävä", mutisin.
"Mitä?! Anna sinulle tehtävä! Kuuleopas. Vaihda vaikka sammalet, etsi ruokaa, merkkaa rajoja, opeta alokkaita tai vartioi leiriä. Oliko tarpeeksi?" uros murisi.
"Oli", murahdin hampaat esillä.
Käännyin ja lähdin pois johtajan luonta. |
Vastaus:
8 kp
XDToi loppu oli paras!
~Liekki |
|
| Nimi: Jana |
11.12.2015 16:44 |
Avasin jäänsiniset silmäni pimeydessä. Tunsin Ruodon lämpimän kehon lähellä minua. Nostin pääni suurilta tassuiltani. Haukottelin niin että suuret hampaani näkyivät. Nousin ulos ja ravistin itseni nenästä hännänpäähän. Vilkaisin Ruotoa ja sitten hänen vieressään nukkuvaa Ruuta. Huokaisin ja tassuttelin ulos pesästä. Ulkona oli vielä aivan pimeää. Vilkaisin leiriin enkä nähnyt mitään liikettä. Olin ollut jo paripäivää sotilaana ja se tuntui ihanalta. Timantti taas oli vielä oppilas Darkin kanssa. Haukottelin ja kävelin tuoresaaliskasalle. Poimin kasasta jäniksen ja raahasin sen hieman syrjemmälle. Istahdin ja peräisin jänistä kyljestä. Mutustelin sitkeää lihaa vähän aikaa kunnes olin syönyt jäniksen. Nousin ylös ja jolkottelin hämärässä oppilaitten pesälle. Työnnyin sisälle ja näin kuinka Timantti uinui Darkin vieressä. Kävelin Timantin luokse ja tökkäsin tuota kuonollani. Narttu hätkähti hereille ja kömpi ylös sammaliltaa. Istahdin ja raavin hieman korvan taustaani.
"Lähtisitkö kanssani metsälle?" kysyin.
"Onko edes aamu?" Timantti kysyi.
"Varhainen aamu", murahdin.
"Okei. En ainakaan saa tuon vieressä unta", Timantti valitti ja osoitti kuonollaan Darkkia.
"No hyvä. Tule", murahdin ja nousin ylös.
Timantti tapsutti ensimmäiseksi ulos ja sitten minä. Jolkottelimme leirin suuaukolle ja työnnyimme ylös. Vartijat vartioivat tarkasti leiriä. Nyökkäsin heille kunnioittavasti ja siirryin sitten Timantin viereen. Narttu haukotteli ja räpytteli silmiään hämärässä. Aurinko oli ruvennut nousemaan puitten takaa kirkkaasti. Nytkäytin korvaani ja tassuttelin suuren kuusen ohitse. Haistelin ilmaa ja haistoin kylmän viiman takaa voimakkaan jäniksen tuoksun.
"Timantti?" kysyin.
"Häh?" narttu kysyi.
"Haistatko mitään?" kysyin.
"Odota. Hmm... Peuran", narttu vastasi.
"Hyvä, mutta se on jo lauhkea. Yritä uudestaan", murahdin.
"Jäniksen?" narttu sanoi.
"Kyllä. Mene sinä metsästämään se niin minä etsin muuta saalista", murahdin.
Vilkaisin vielä Timanttia kunnes lähdin lumisateeseen. Haistelin ilmaa kunnes haistoin suuren sepelkyyhky parven. Kyyristyin ja rupesin hiipimään eteenpäin. Haistelin ilmaa kunnes huomasin suuren parven. Huivin hieman lähemmäksi kunnes loikkasin keskelle parvea. Nappasin yhden linnun leukoihini ja naksautin sen selkärangan katki. Sepelkyyhkyt lensivät nytten korkealla ilmassa enkä saisi enempää kiinni kolmen olisi itse lintu. Lämmin veri valui valkoiseen lumeen. Käännyin ja lähdin kulkemaan sinne mistä olin tullut. Lumisade oli loppunut ja aurinkokin oli noussut ihan kunnolla taivaanrannan takaa. Pysähdyin kun näin Timantin. Heilautin häntääni ja suuntasin sitten tuon luokse.
"Sain yhden sepelkyyhky", murahdin.
"Ja minä valkoturkin", narttu virnisti.
"Mennään leiriin", murahdin ja lähdin kävelemään kohti leiriä.
"Selvä", narttu mumisi suussaan valkoturkki.
Jolkottelimme vartioiden ohitse nyökäten kohteliaasti. Työnnyin sisälle leiriin. Vilkaisin ympärilleni kunnes tallustin tuoresaaliskasalle. Tiputin sepelkyyhkyni kasaan ja Timantti jäniksensä.
"Vie tuo jänis Micalle", murahdin.
"Okei", Timantti vastasi.
Käännyin ja olin törmätä Ruotoon.
"Miten pyyntionni?" uros kysyi.
"Saimme yhden sepelkyyhkyn ja jäniksen", murahdin.
"Jaa elikkä huono pyyntionni", uros mutisi.
"Niin. Mene metsästämään itse", haukahdin.
"Niin menenkin", uros murahti, kääntyi ja talsi pois.
Huokaisin ja vilkaisin Timantti joka lähti kantamaan jänistä Micalle. Nuolaisin huuliani ja jolkottelin päällikön pesän edustalle.
"Sisään Jana", uroksen murahdus kuului.
Työnnyin sisälle ja pysähdyin tietyn välimatkan päähän.
"Saanko vartioida leiriä?" kysyin.
"Idiootti tuollaisia kysyy. Leirin turvallisuus on kaikki kaikessa", uros murisi.
"Selvä", murahdin.
"Mene Kippuran tilalle", uros käski.
"Selvä", vastasin, käännyin ja kaksin muristen.
Jolkottelin nopeasti ulos leiristä.
"Kippura? Tulen tilallesi", murisin.
"Selvä", Kippura vastasi.
"Ai ensimmäinen vartio vuorosi?" Ruun ääni henkäisi.
"Niin", vastasin.
Istahdin paikalleni ja hengitin kylmää ilmaa. Ruun korvat vääntyilivät edes takaisin. Huokaisin ja haistelin ilmaa. En haistamut mitään joten rentouduin hieman. Jatkoin partiointia.
|
Vastaus:
25 kp!
Ihanan pitkä ja hyvälaatuinen tarina parista pilkkuvirheestä huolimatta!
~Liekki |
|
| Nimi: Jana |
10.12.2015 22:04 |
Työnnyin Ruodon edellä leiriin, vartioiden ohitse. Ruu oli toinen vartija ja Kippura toinen. Tunsin molempien katseen selässäni. Käänsin pääni ja vilkaisin vihaisesti molempia. Ruu vilkaisi Kippuraa ja kääntyi taas vahtiin. Käänsin pääni takaisin ja jolkottelin kokonaan leiriin. Ruoto käveli suoraan johtajan pesälle ja työntyi sisälle. Hölkkäsin tuoresaaliskasalle ja poimin sieltä jäniksen. Käännyin ja jolkottelin kohti hyödyttömien pesää. Työnnyin sisälle ja näin vanhan Mican loikoilemassa sammalillaan. Laskin jäniksen nartun eteen ja nyökkäsin. Elekielillä viestitysten jälkeen poistuin ja annoin nartun syödä rauhassa. Vilkaisin taivaalle ja näin kuinka aurinko oli laskemassa puiden latvojen taakse. Huokaisin ja vilkaisin päällikön pesälle mistä Ruoto tuli ulos. Höristin korviani ja virnistin. Kävelin uroksen luokse.
"No? Pääsenkö kohta sotilaaks" kysyin.
"Hän pyysi minua arvioimaan taitojasi", uros sanoi.
"Selvä. Milloin?" kysyin.
"Huomenna", uros sanoi.
"Okei", vastasin ja käännyin.
"Ainiin. Viskasin Micalle jäniksen", murahdin.
"Hyvä", uros sanoi.
Heilautin häntäöni ja kävelin pois. Näin Timantin tulevan Kuran kanssa jänikset suissaan. Virnistin halveksuvasti nartulle ja kävelin tuon luokse.
"No eikö tullut enempää saalista?" kysyin.
"Ei", Kura murahti tyytymättömästi.
"Milloin sinun taitosi arvioidaan, Timantti?" kysyin.
"En tiedä", narttu mumisi suussaan jänis.
"Jaa no minun taitoni arvioidaan huomenna", virnistin.
"Mitä?! Tai siis vau hienoa!" narttu haukahti.
"Niin", sanoin ja virnistin.
Timantti vilkaisi Kuraa ja sitten minua.
"No minä menen nytten lepäämään koska huomenna on pitkä päivä", virnistin.
Jolkottelin pois kohti oppilaitten pesää. Työnnyin sisälle ja tassutin Darkin pedin viereen. Istahdin ja nuolaisin tassuani jolla pyyhin rähmät silmistäni. Kun olin pessyt silmäni käperryin nukkumaan sammalilleni. Suljin silmäni ja annoin unen tulla.
//Toivottavasti tuli 1 kp XD |
Vastaus:
11 kp
No tais tulla, vähän enemmänki.
Onnea sotilaalle!
~Liekki |
|
| Nimi: Jana |
10.12.2015 13:48 |
Lopetin itseni nuolemisen nopeasti kun tajusin jonkun tuojottavan minua. Noston pääni ja näin Timantin edessäni.
"Sinäkin olet ruvennut kiinnostumaan ulkonäkonäöstäsi. Oletko ihastunut?", Timantti kysyi.
"Enkä ole! Suin pari kertaa takkujani siinä se", murisin.
"No yleensä...", Timantti yritti sanoa, mutta olin jo kaatanut hänet.
"En ole kiinnostunut enkä ihastunut!" murisin.
"Okei! Okei!" Timantti vilisi.
Siirsin suuret tassuni pois nartun kyljen päältä. Timantti vilisi kun nousi ylös maasta.
"Miksi olet noin agressiivinen?" narttu kysyi.
"Se on luonteeni. Tämähän on Veren lauma! Ei täällä saisi asua lellittyjä pehmoja", murisin ja lähdin kävelemään ulos.
Olin törmätä Darkkiin. Murisin tuollekkin ja kävelin sitten pois. Olin ihmeissäni hieman siitä mitä Timantti kysyi minulta. Jolkottelin leirin sisääntulo aukolle.
"Minnemenet?" Ruodon ääni kysyi.
"Pois", murahdin ja ryntäsin ulos leiristä.
Vartiat katsoivat minua ihmeissään kun juoksin. Olin niin täynnä vihaa. Niin että olisin voinut listiä jokaisen suden joka tielleni astui. Juoksun kaikilla voimillani metsässä kunnes pysähdyin joen eteen.
*Raja*, ajattelin.
Kyyristyin nopeasti juomaan vettä kunnes nousin ja käännyin. Näin edessäni suuren kuusen. Jolkottelin sen luokse ja rupesin kynsimään sitä vihasta.
*Miksi edes olen näin vihainen?* ajattelin.
Raavin puuta tovin kunnes tunsin vierelläni kehon. Vilkaisin ja näin Ruodon. Kuin salamasta hyökkäsin tuon kimppuun. En tiennyt miksi. Peräisin sutta korvasta. Ruoto murahti ja iski hampaansa jalkaani. Inahdin ja nappasin uroksen niskanahasta. Riuhtaisin suden päin kuudes mitä olin raapinut. Ruoto tömähti kuuseen ja sitten maahan. Hätkähdin kun uros hypääsi nopeasti kimppuuni. Loikkasin sivulle, mutta Ruoto oli nopeampi ja kaatoi minut kyljelleni.
"Hyvin taisteltu, Jana", uros murahti.
"Kiitosta vaan", murahdin ja työnnyin uroksen alta pois.
"Mikä sinulle tuli?" uros kysyi.
"Viha, raivo ja tuska", murisin.
"Mistä", Ruoto kysyi.
"En tiedä. Jostain vain", murisin.
"No lähdetään nytten niin kerron Kynnelle taidoistasi. Ehkä hän nimittää sinut sotilaaksi kohta puolin", uros murahti tyytyväisenä.
"Jaa no kiitos siitäni", murahdin takaisin ja jatkoin matkasi nilkuttaen kohti leiriä.
//Jana sai jostain raivonpuuskauksenXD |
Vastaus:
13 kp
Voi... Yks kp enää!
Huolimattomuusvirheitä löytyi ja kun-sanan eteen tulee pilkku.
~Liekki |
|
| Nimi: Jana |
10.12.2015 12:41 |
Jolkottelin sisälle leiriin. Ruu ja minä emme olleet pitkään metsällä. Suussani roikkui jänis ja toinen. Ruun suussa oli sepelkyyhky ja jänis. Loikin tuoresaaliskasalle ja tiputin jänikseni sinne. Ruu tuli vanavedessä takanani ja tiputti saaliinsa kasaan. Virnistin ja käännyin, mutta törmäsin Ruotoon.
"No mitäs sinä tahdot?" kysyin.
"Koulutan sinua huomenna", uros murahti.
"Selvä", sanoin välinpitämättömästi.
"No voit nytten mennä", Ruoto murahti ja nytkäytti korvaansa.
"Menen silloin kun minua huvittaa", murahdin ja lähdin kävelemään.
Vilkaisin taakseni ja näin kuinka Ruu ja Ruoto rupesivat puhumaan keskenään. Julkaisun ja käänsin pääni takaisin horisonttiin. Timantti työntyi juuri hyödyttömien pesästä ulos. Murahdin itsekseni ja jolkotin hänen luokseen. Timantti nuolaisi jalkaansa kunnes huomasi minut.
"Ai hei Jana. Mites saalistus meni?" narttu kysyi.
"Surkeasti. Ruu sai kaksi jänistä ja sepelkyyhkyn. Minä sain vain yhden jäniksen", murahdin.
"No sait sentään jotain", narttu sanoi.
"Niin", murahdin.
"Mennäänkö yhdessä syömään?" Timantti kysyi.
"Syön yksin silloin kun huvittaa", murisin.
"Aa no selvä", Timantti sanoi kiireesti.
"Heippa", narttu haukahti.
"Moi", murahdin.
Jolkottelin kohti oppilaitten pesää. Kura oli siellä tiiruilemassa pesään sisälle. Pysähdyin uroksen viereen.
"Mikä sinulla on? Kaipaatko oppilas aikoja?" kysyin ivallisesti.
"En. Etsin vain Timanttia", uros murahti.
"Tuolla", vastasin ja nyökkäsin kuonollani kohti Timanttia.
"Kiitos", uros murahti ja jolkotteli pois.
Huokaisin ja työnnyin sisälle pesään. Istahdin pedilleni ja rupesin nuolemaan turkkiani |
Vastaus:
10 kp
*No comments*
~Liekki |
|
| Nimi: Jana |
10.12.2015 00:29 |
Tunsi kuonon kyljessäni ja ajattelin että Ruu herättää minut taas. Avasin silmäni ja näin Timantin tökkivän lapaani. Räpytin silmiäni ja haukottelin. Olin ollut jo kokonaisen kuun soturioppilas. Vilkaisin kysyvästi Timanttiin ja sitten nuolaisin rintakehääni. Ruu oli herättänyt minut melkein joka päivä kuun ajan ja olin jo tympääntynyt. Timantti istahti.
"Mikä herttilei sinulla on?" kysyin.
"En saa unta", narttu valitti.
"No miksi sinä sitten minut ylös herätät?" kysyin.
"No ajattelin että voisimme vaikka lähteä kävelylle", narttu sanoi.
"Ehei. En lähde. Minulla on huomenna paljon tehtävää", murahdin.
"Aivan. No yritän selvitä sitten yksin", narttu sanoi ja lähti ulos pesästä.
Käperryin kasaan ja suljin silmäni. Yritin saada ihanasta unestani kiinni, mutta turhaan.
"Sinne meni se mahdollisuus", murahdin itsekseni.
Nousin ylös ja venyttelin. Tassutin ulos pesästä ja näin kuinka kuunsirppi paistoi taivaalla. Timantti istui oppilaitten pesän suuaukolla ja tuijotti kuuta.
"TUL sittenkin", narttu sanoi.
"En lähde kävelemään. Menen omiin oloihini", murahdin.
"Jaa no oma päätöksesi", narttu murahti ja katsoi minua.
"Niin on", murahdin takaisin.
Tassutin pois Timantin luonta pää pystyssä. Murisin itsekseni jotain kunnes olin törmätä Ruuhun.
"Mikset ole nukkumassa?" uros kysyi.
"En saa unta Timantin takia", murahdin.
"No älä ainakaan mene tekemään mitään tyhmää", Ruu murahti.
"Kyllä, Ruu", murahdin ja jatkoin matkaani eteenpäin.
Ruu tassutteli kohti Timanttia.
*Varmaan juttelemaan*, ajattelin.
Jatkoin matkaani kohti tuoresaaliskasaa.
"Voisin syödä jotain", ajattelin.
Kurkistin kuoppaan ja näin ensimmäiseksi oravan. Poimin sen ja istahdin syömään. Söin oravan nopeasti ja nousin sitten ylös. Ruu oli lähtenyt Timantin luonta ja nyt narttu työntyi sisälle oppilaitten pesään. Jolkottelin pesälle ja työnnyin sisälle. Timantti oli käpertynyt sammalilleen tiukaksi keräksi. Kävelin hiljaa omalle paikalleni ja kävin kippuraan.
"Öitä", narttu sanoi.
"Samoi", vastasin.
Suljin silmäni ja annoin unen tulla.
Tunsin tassun jälleen selälläni. Avasin silmäni nopeasti ja nousin pystyyn. Olin tottunut Ruun joka päiväiseen herättelyyn tai jonkun muun suden. Vilkaisin tökkijää ja näin sen olevan yllätys, yllätys Ruu. Huokaisin ja nyökkäsin.
"Tänään metsästämme", uros sanoi.
"Selvä", murahdin ja jolkottelin ulos pesästä.
Aurinko paistoi kirkkaana taivaalla ja lauma teki omiaan. Nytytin korvaani kun lumi tipahti siihen. Pörhistin karvani niin että se suojaisi kylmältä tuulelta. Haukottelin ja loikin sitten Ruun perään. Uros työntyi ulos leiristä. Työnnyin uroksen perässä. Kaksi vartijaa valvoivat suuaukkoa tarkasti. Nyökkäsin susille ja lähdin sitten metsästämään. Lumi upposi polku anturoitteni väliin. Racistin itseni nenästä hännänpäähän kunnes lähdin seuraamaan Ruuta syvemmälle korpeen.
//Toka tarina ja Liekki siitä kolkista niin ihan vahinko oliXD |
Vastaus:
17 kp
Erittäin hyvä tarina, mutta muista vaihtaa välillä "mestareita".
~Liekki |
|
| Nimi: Jana |
22.11.2015 20:31 |
Tunsin suuren tassun painavan selkääni ja turkkiani. Haukottelin mutta pidin silmäni visusti kiinni. Heilautin häntääni merkiksi että olen hereillä. Tökkiminen loppui. En ollut saanut unta koko yönä enkä tiedä miksi. Kuulin raskasta hengitystä ja pörhistin karvani suojaksi kun lunta tipahti turkkiini.
"Ylös Jana! Menemme metsälle", urossusi murahti.
"Kenen kanssa menen metsälle Ruu?" kysyin hieman epävarmana sudesta.
"Minun Ruun kanssa", kolli murahti.
"Selvä", murahdin edelleen silmät visusti kiinni.
"No pistä tassuun sitten liikettä", uros murahti.
Nytkäytin korvaani ja huokaisin.
"Kyllä Ruu", murahdin.
"Hyvä", uros vastasi.
Kuulin tuon tassujen äänen kun hän lähti pois. Huokaisin uudestaan ja avasin silmäni. Näin Timantin kauniin ruumiin edessäni. Naaraan silmät olivat auki ja tuo nuoli jalkaansa. Timantti huomasi minun katsovan häntä ja nosti päänsä minua kohtaan.
"Nukuitpa huonosti yöllä", Timantti haukahti.
"Niin no ei se haittaa", murahdin.
"No parasta pistää tassuun vauhtia vai miten Ruu sanoi", naaras haukahti.
"Jaa no kai sitten", murahdin
Väpätin vähän viiksiäni ja nuolaisin huuliani. Nousin pediltäni ylös nopeasti. Timantti jatkoi tassunsa nuolemista rauhallisesti.
"Miksi sinun täytyy nuolla turkkiasi noin tarkkaan?" kysyin.
"No se on mukavaa kun voi siistiä itsensä kauniiksi", Timantti naurahti ja nuolaisi rintaansa.
"Jaa no selvä onhan kaikilla oma luonteensa", murahdin ja venytin etujalkani pitkälle eteen.
Ravistin itseni nenästä hännänpäähän ja haukottelin niin että suuret hampaani näkyivät.
"Heippa", Timantti haukahti.
"Moi", murahdin ja tassuttelin ulos pesästä.
Lauma oli täydessä touhussa leirissä. Ruu odotteli minua kärsivällisesti leirin suuaukolla. Nytkäytin korvaani ja tassuttelin nopeasti Ruun luokse. Uros heilautti häntäänsä.
"No tulithan sinä luulin että jäisit koisimaan", uros haukahti.
"En nukkunut koko yönä!" murahdin.
"Jaa no aivan sama", uros haukahti ja nousi seisomaan.
"No mennään", murahdin nytkäyttäen korvaani.
Uros nyökkäsi ja kääntyi lähteäkseen. Huokaisin ja työnnyin ensimmäisenä ulos leiristä Ruu perässäni. Nyökkäsin vartioille ja tassuttelin normaalisti heidän ohitseen. Ruun tassun askelet tassuttelivat perässäni rauhallisena. Sukelsin peremmälle metsään. Haistelin itsekseni ympärilleni jos vaikka löytäisin jäniksen.
"No miksi et haistele Ruu?" kysyin.
"Haistelen omalla tavallani. Etene vain Jana", Ruu kuiskasi korvaani.
Nyökkäsin ja jatkoin haistelua. Minulla ei tosin ollut maailman paras hajuaisti mutta ainakin yritän. Tassuttelin metsässä hiljaa kunnes näin valkoisen jäniksen. Kyyristyin ja rupesin hiipimään lumessa. Lumi narskahteli suurien tassujeni. Saavuin todella lähelle jänistä. Kyyristyin niin matalaksi kun pystyin vielä ja jännitin kaikki lihakseni. Loikkasin ilmaan ja mätkäisin jänistä lapaan. Veri roiskahti lumeen ja tömähtin maahan. Nousin nopeasti pystyyn ja murahdin. Jänis näki minut ja lähti juoksuun. Koska olin susi niin olinhan nopea joten lähdin perään. Juoksin lumessa joka upotti minua. Juoksusta tuli raskasta mutta en luovuttanut. Hyppäsin mpuunrungon yli ketterästi. Tömähdin hankeen rutinällä. Lunta ei ollut paljoa mutta kun se juuttui tassuihini tuli juoksusta raskasta. Loikkasin viimeisen hyppyni ja iskin loukkaantuneeseen jänikseen hampaani. Puraisin jänikseltä niskat poikki yhdellä puraisulla. Lämmin veri purskahti suuhuni ja jäniksen ruumis velttoni heti. Lötkö jänis roikkui suustani. Tiputin jäniksen maahan lumeen. Veri valui lumeen ja sulatti lupea. Kuulin tassujen askeleita takaani. Nostin korvani hörölle ja vasemman jalan ilmaan. Haistelin tarkasti kunnes erotin Ruun hajun. Huokaisin ja nappasin jäniksen takaisin suuhuni. Käännyin ja näin Ruun suoraan takanani.
"Hyvin metsästetty", uros virnisti.
"En kaipaa kehuja", murahdin.
"Selvä", uros murahti.
Nyökkäsin ja tassuttelin ylväästi tuon ohi. Uros tuhahti ja kääntyi sekä lähti perääni.
"Löysin hirven vasan jäljet", uros murahti.
"No mennään sinne sitten", murisin kani suussani.
"Sitten kun olet haudannut jäniksen", Ruu murahti.
Tiputin jäniksen ja käänsin pääni.
"En ole tyhmä", murahdin takaisin.
"Jaa no se tullaan näkemään", Ruu murahti.
"Olen ollut jo kaksiosakuuta aloittelia!" murahdin vihaisesti.
"Niin olet mutta se ei tarkoita...", Ruu murahti, mutta keskeytti sillä olin uroksen edessä edessä karvat pystyssä ja muristen.
"Joo joo!" Ruu murahti.
Hymähdin ja käännyin. Nappasin jäniksen takaisin suuhuni ja tassuttelin eteenpäin.
Tassutin leiriin sisälle kaksi jänistä suussani. Ruulla oli suussaan yksi jänis ja orava. Tassuttelimme leiriin sisälle. Tiputin saaliit Ruun eteen ja murahdin:
"Vie nämä sinne minne kuuluu", haukahdin.
"Seuraavan kerran sinä kyllä viet", Ruu murahti.
Virnistin ja pudistin päätäni.
"En vie. En vie. Älä edes luule", murahdin.
"Vielä alistut", Ruu murahti.
Pudistin päätäni ja virnistin uudestaan. Uros huokaisi ja lähti viemaan saaliita. Nappasin jäniksen jonka olin itse metsästänyt suuhuni ja tassuttelin pesälle. Työnnyin sisälle ja näin Timantin syömäsä oravaa. Tassutin pedilleni ja tiputin jäniksen maahan.
"Onpa iso saalis. Aijotko syödä kaiken tuon?" Timantti kysyi.
"No hei olen susi!" murahdin.
Naaras kohautti olkiaan ja nuoli oravan rippeitä. Istahdin ja rupesin syömään jänistä. Timatti katsoi touhuani ihmeissään ja jatkoi syömistään. Kun olin syönyt tarpeeksi laskin pääni tassuilleni ja suljin silmäluomeni. Vaivuin syvään pimeään uneen.
//Eka tarina^^ toivottavasti tuli pitkä |
Vastaus:
34 kp!
Tuli pitkä! Erittäin pitkä! Jatka samaan malliin, niin Janasta tulee hetkessä sotilas! Kirjoitat kiinnostavasti ja kuvailevat ja jäin kaikkiin ja luin koko tarinan läpi kaksi kertaa.
Vain yksi juttu pisti silmään. Kun vuorosanoissa joku puhuu esimerkiksi Ruulle, mainiten hänen nimensä, nimen ympärille tulee pilkut. Esim.
"Kenen kanssa menen metsälle, Ruu?" kysyin.
"Minun, Ruun, kanssa", kolli murahti. (Muuten, täällä sanotaan yleensä uros, mutta käytit sitä varmaan vain tekstin monipuolistamiseksi.)
"Kyllä, Ruu", murahdin.
~Liekki |
|
|
|
